Ola Österbackan joulukirje 20.12.2024, suom: Jukka Söderström.
Iloitse, morsian,
ja riennä vastahan.
Hän saapuu, kuninkaasi,
sun, Siion, ruhtinaasi.
Nyt Herrallesi kanna
ylistys, hoosianna!
Kun Paavali kirjoittaa roomalaisille hän aloittaa kertoen mitä profeetat ovat luvanneet pyhissä Kirjoituksissa, että Jumalan Poika, jonka alkuperä on muinaisuudesta, iankaikkisista ajoista (Miika 5:1), oli tullut maailmaan pienenä ihmislapsena. Tämän lapsen nimen oli Jumala ilmoittanut profeetta Jesajalle (9:5). Ne ovat Ihmeellinen, Neuvonantaja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen Isä, Rauhanruhtinas.
Saamme taas valmistautua kohtaamaan hänet. Hän tulee maailmaan, joka on nyt rikki revitty enemmän kuin vuosikymmeniin. Pimeys vallitsee kouriin tuntuvalla tavalla maailman yllä. Ja se pimeys tarttuu myös omiin perheisiimme. Mutta, juuri se kansa, joka tässä pimeydessä nyt vaeltaa on saanut lupauksen, että se on näkevä suuren valon. Tämän kokivat myös paimenet Betlehemin ulkopuolella sinä merkillisenä yönä, kun Jumala astui alas ja alkoi asua ihmisten luona heidän pimeydessään. Paimenet näkivät suuren valon, kun Herran kirkkaus loisti heidän ympärillään.
Se että Jesaja näki valon ei johtunut siitä, että tuleva valo jo silloin olisi voitu aavistaa maailman pimeässä tunnelissa. Sen valo perustahan oli Herran lupaus tulevasta valosta. Mutta ajat muuttuivat yhä pimeämmiksi, ja kesti vielä 700 vuotta ennen kuin Jesajan saama profetia toteutui. Me sen sijaan olemme saaneet jo nähdä tämän valon. Raamatun Sana todistaa, että se valo on tullut, juuri niin kuin profeetta oli sanonut. Tämä valo on nimeltään Rauhanruhtinas. Vaikka aika maailmassa on pimeää, tämä valo loistaa. Vaikka täällä vallitsee ahdistus, on rauha tullut maailmaamme. Paavali kirjoittikin myöhemmin kirjeessään roomalaisille Jumalan vanhurskaudesta, josta laki ja profeetat todistavat (Room 3:21). Tämä vanhurskaus ilmestyi Betlehemin lapsessa, Jeesuksessa Kristuksessa. Siksi Paavali voikin myöhemmin kirjoittaa roomalaisille (Room 5:1): Koska me siis olemme uskon kautta tulleet vanhurskaiksi, on meillä rauha Jumalan kanssa meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta.
Me voimme puhua, vaikka kuinka paljon, että sytytämme kynttilän emmekä kiroa pimeyttä, ja kuinka osoitamme rakkautta toisillemme, totuus on ja pysyy: vailla tätä valoa on tuloksetonta kamppailla maailman ja omaa pimeyttämme vastaan ja etsiä joulurauhaa. Tämä valo, joka on kerran syttynyt voittaa pimeyden. Sen vuoksi menkäämme nyt Betlehemiin katsomaan sitä mikä silloin tapahtui ja minkä Herra on meille ilmoittanut! Puhukaamme rohkeasti muillekin tästä Valosta. Sieltä saamme myös itse rakkauden osaksemme. Tämä on tärkein joulutervehdys.
Nyt kaikki, kaikki tulkaa
puhtaan jouluilon luo!
Vaikket pyhä, hyvä olla voikaan,
olethan jo sisar tai veli Herran
tämän autuudessa uskomaan.
Lapsi seimen sinut turvaan kantoi,
uskon armolahjan sydämeesi antoi!
(C O Rosenius; vapaa käännös JS)
Siunattua Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta!